14.5.2017

Kasvoin rohkeaksi ja nyt olen käytettävissä Tehyn puheenjohtajaksi

Astellessani vuonna 1982 ensimmäiselle luokalle kouluun, elin täysin tietämättömänä siitä, että suomalaisten naisten joukkovoimalla perustettiin Tehy. Sain kasvaa minuksi ja nyt, 35 vuotta myöhemmin, olen valmis seisomaan eturintamassa meidän kaikkien tehyläisten etuja valvomassa. Minä kasvoin rohkeaksi ja olen päättänyt olla rohkeasti Sinun käytettävissäsi Tehyn puheenjohtajaksi.

Maailmasta joka lumosi minut – miten tähän on tultu


Lapsena rakastin käydä neuvolassa ja lääkärissä. Harmikseni olin vähän sairastelevaa sorttia, enkä päässyt kovinkaan usein aistimaan terveydenhuollon yksiköiden miljöötä, joka kiehtoi minua suuresti. Muistan vieläkin iholla kihelmöivän innostuksen neuvolan terveydenhoitajan ottaessa minut mukaan laboratoriohuoneeseen analysoidessaan verinäytettäni. Viisivuotiaana ollessani Lastenlinnassa leikkauksessa, sairaalamaailma lumosi minut täysin. Muistan sairaanhoitajat ja lääkärit, joiden toimintaa seurasin hyvin kiinnostuneena ja muistan, kuinka minut valtasi vahva tietoisuus siitä, että tämä on minun polkuni.

Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita.
(Anssi Kela - 1972)


Työn kuninkaita ja kuningattaria me kaikki olemme joka päivä. Me suomalaiset teemme upeaa työtä. Joka alalla, joka päivä. Kunnon työstä on ansainnut saada kunnon palkkaa. Mutta sitä läheskään kaikki meistä eivät saa. 

Anssi Kelan laulun sanat koskettavat minua. Aikanaan minusta tuli lähihoitajan, sairaanhoitajan ja kätilön lisäksi yksihuoltajaäiti. Tiedän miltä tuntuu odottaa kesälomarahoja vain siksi, että saisi edes kerran vuodessa luottokorttilaskun maksettua, jolla vuoden mittaan paikkasi arjen talouskatastrofeja.

Tiedän miltä tuntuu jättää neljävuotias lapsi toisen hoitoon jouluaattoillaksi, äitienpäiväksi ja juhannukseksi. Tiedän miltä tuntuu vakuutella lapselleen, että joulupukki löytää varmasti myös sinne. Tiedän miltä tuntuu syödä sarvimakaronia ketsupilla ja margariinilla, koska tilipäivään on vielä yli viikko. Tiedän myös kuinka yksin on maailmassa kun sairastuu, eikä taloudessa asu toista aikuista. 

Lisäksi tiedän miltä tuntuu kun työyhteisö ja ammatti kannattelevat. Jos tänä vuonna voimaan astunut julkisen alan lomarahoja 30% leikkaava kilpailukykysopimus olisi tullut käyttöön omina yksinhuoltajavuosinani, en tiedä kuinka olisin selvinnyt taloudellisesti. 

Opiskeltuani yhdeksän vuotta peruskoulun päälle lähihoitajaksi, sairaanhoitajaksi ja lopulta valmistuen kätilöksi ja vastatessani työssäni päivittäin kahden ihmisen hengestä, maksettu palkka ei ollut riittävä. Se ei ollut missään suhteessa oikealla tasolla tarkasteltaessa työn vaativuutta, vastuuta ja opintovuosia.

Opiskeluaikoina en osannut arvata, että tulevaisuudessa työni suurimmat haasteet ohuen tilipussin lisäksi liittyisivät sisäilmaan ja sote-uudistukseen. Sen lisäksi, että alamme itsessään käy läpi murrosta, toimintaympäristömme puhuri koskettaa meitä jokaista. Lähes meidän kaikkien työnantaja tulee muuttumaan puolentoista vuoden kuluttua. 

Vakavin uhka meillä sote-alalla on kuitenkin työympäristömme: sairaalat sairastuttavat meidät. Kätilöopiston tilanne on vain jäävuoren huippu valtavasta ongelmasta, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle. Suurimman hinnan maksamme me työntekijät: terveydellämme. 

Olen hyvin pahoillani kaikkien teidän puolesta, jotka joudutte työskentelemään homeisissa työpaikoissa. Ja samalla hyvin ylpeä rohkeudestanne. Siitä, että ette ole jääneet hiljaa oireidenne kanssa. Tiedän, että teidän käsiinne uskallan jatkossakin luottaa terveydenhuoltoni. Te olette osoittaneet, millaista on suomalainen sote-alan henkilöstö. Ihmeiden tekijöitä. 

Sisäilman lisäksi emme pääse pakoon sote-uudistuksen ympärillä käytävää keskustelua. Näen, että koko sote-keskustelu on mennyt siihen, että puhutaan, mitä halutaan estää. Minä puhuisin mieluummin siitä, mitä me haluamme saada aikaan! Ja siitä, millaisilla keinoilla maaliin päästään. Jos sanoo ”EI KÄY”, pitää olla myös ratkaisuehdotus. 

Ymmärrän hyvin, että sote-uudistus tuntuu valtavalta möröltä meille tehyläisille. Mutta olisiko tässä myllerryksessä myös tilaisuus saada meille tehyläisillekin jotain hyvää? Olisiko tässä kohtaa oikea hetki neuvotella koulututetun sosiaali- ja terveysalan henkilöstön omasta työehtosopimuksesta? 

Nyt toimeksi!


Meidän tehyläisten vahvuus on juurissamme: joukkovoimassa, moniammatillisuudessa ja yhdenvertaisuudessa. Yhteinen tahtomme ja rohkeutemme synnytti Tehyn ja sama yhteinen tahto ja rohkeus on jatkossakin vahvuutemme. Kivijalkamme ovat jäsenet ja jäsenten edunvalvonta. Myös Tehyn toimiston osaaminen on kunnossa. 

Meillä on hyvä tuote, jonka esille tuomisessa avainsanoja ovat rohkeus, näkyvyys, näkyvyys ja näkyvyys. Näen, että Tehyllä täytyy olla rohkeutta ottaa rooli yhteiskunnallisena keskustelunavaajana. Tilaa julkisuudessa on otettava rohkeammin. Työn vaativuutta vastaava palkkaus on itsestäänselvyys,  lisäksi esiin on nostettava esimerkiksi työolot, kuten terve sisäilma. Tehyläiset työskentelevät monin paikoin äärirajoilla.

On aika laittaa toimeksi. Minulla ei ole Tehyn-päättäjän historiaa taakkanani. Kuten sanottu, tulen boksin ulkopuolelta ja katson tätä kaikkea tuorein silmin. 

Jos haluat tukea matkaani Tehyn puheenjohtajaksi, äänestä syksyn valtuustovaaleissa ehdokasta tukijoukkoni Yhdessä eteenpäin –ryhmän listoilta. 

Sinä päätät, kuka päättää.

Millariikka

3 kommenttia:

Sari Viinikainen kirjoitti...

Tsemppiä Milla! Olet minun valinta 👍🏻 T. Sari Sairaanhoitaja

Jan-Olof Eriksson kirjoitti...

Hyvä Milla! Tuorein silmin! 💪🙂

Ulla Palomäki kirjoitti...

Hyvä teksti,juuri näin,mukana ollaan
Palkan on syytä lähteä nousuun,olemme osuutemme maksaneet ja ylikin.Tsemppiä!

Tue Millariikkaa jakamalla sivu